Älylaitteet ja tekoäly ovat helpottaneet kuluttajien arkea jo pitkään. Turvallisuusviranomaiset siirtyvät kriittisessä viestinnässään laajakaistaiseen aikaan vasta nyt, vaikka Suomi onkin kehityksessä yksi ensimmäisistä. Miltä näyttää viranomaisen laajakaistainen arki, ja miksi olemme sen myötä entistä paremmassa turvassa?
Suomella on tärkeä rooli rajat ylittävän viranomaisviestinnän kehittämisessä EU-tasolla. EUCCS eli EU Critical Communication System on Euroopan unionin hanke, jossa kehitetään valtioiden rajat ylittävää laajakaistaratkaisua turvallisuusviranomaisten käyttöön.
Me Erillisverkoilla olemme syvällisesti perehtyneet ydintehtävämme kautta moniin ict-alan ilmiöihin ja ajankohtaisiin teemoihin erityisesti turvallisuusviranomaisten näkökulmasta. Valtio-omisteisuutemme takaa, että tarjoamamme tieto on puolueetonta ja vapaata kaupallisista intresseistä.
Suomessa on totuttu pitämään maanpuolustusta kokonaisturvallisuuden kulmakivenä. Viimeaikainen kehitys Euroopassa ja maailmalla on kuitenkin korostanut myös sisäisen turvallisuuden merkitystä. Vaikka suurvaltojen väliset jännitteet kasvavat, turvallisuuspoliittinen tilanne kiristyy ja katse on ulkoisissa uhissa, emme voi unohtaa sisäisen turvallisuuden toimijoitamme.
Yksi merkittävimmistä uusista teknologioista, joka voi vaikuttaa valtapolitiikkaan ja valtioiden välisiin valtasuhteisiin, on kvanttitietokoneet. Voivatko ne tarjota merkittävää etua niille, jotka kehittävät teknologiaa muita nopeammin? Turvassa365-podcastissa kvanttiteknologian kilpajuoksusta keskustelevat Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki ja QMill Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kauppinen.
Erillisverkot perustettiin vuonna 1999 rakentamaan ja operoimaan viranomaisten yhteistä viranomaisradioverkko Virveä. Erillisverkot ja yhtiön tarjoamat palvelut ovat vuosien varrella laajentuneet, mutta ydintehtävä on edelleen sama: viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden kriittisen viestinnän ja tilannejohtamisen turvaaminen. Mikä tekee Erillisverkoista erityisen?
Suomi on toistaiseksi ollut laajakaistaisen viranomaisviestinnän kehittämisen kärkimaa Pohjoismaissa. Ruotsi on kuitenkin hiljattain päättänyt investoida merkittävästi verkon rakentamiseen ja Norja vauhdittaa poliittista päätöksentekoa. Menettääkö Suomi asemansa kehityksen kärjessä?
Pohjoismaiset viranomaisverkkojen operaattorit – Erillisverkot Suomesta, MSB Ruotsista ja DSB Norjasta – laajentavat perinteistä ISI-yhteistyötään. Maat ovat solmineet aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa palveluiden jatkuvuus rajat ylittävässä kriittisessä viestinnässä, kun se siirtyy laajakaistaiseen teknologiaan.
Kriittisen viranomaisviestinnän markkina vaatii kehittyäkseen maailmanlaajuista yhteistyötä ja oppien jakamista. Suomen ohella Yhdysvallat, Etelä-Korea ja viimeisimpänä Ranska ovat pitkällä laajakaistaisen viranomaisviestinnän kehittämisessä.
Erillisverkkojen tehtävä on tärkeä tänään, mutta vielä kriittisempi huomenna. Liittoumat eivät riitä turvaamaan Suomea, eikä teknologian harppauksista ole varaa jäädä jälkeen. Tulevaisuudessakin on varmistettava, että suomalaisilla turvallisuustoimijoilla on käytössään parhaat mahdolliset kriittisen viestinnän ratkaisut.
