Toimintaympäristö ja strategia
Takaisin vuosikertomuksen pääsivulle
Erillisverkkojen toimintaympäristöön vaikuttivat jälleen lukuisat muutosvoimat. Megatrendeinä ovat edelleen ilmastonmuutos ja luonnon kantokyvyn kriisi sekä demokratian ja talouden horjuminen. Työelämään vaikuttaa niin työtapojen monipuolistuminen kuin osaavan työvoiman saaminen. Lisäksi yksi keskeisistä muutosvoimista on ollut turvallisuuden ja varautumisen toimien vahvistaminen ja toisaalta teknologiakehityksen kiihtyminen.
Voimistuneita muutosvoimia vuonna 2023 olivat
- Suomen julkisen talouden syvempi ahdinko ja siitä johtuneet leikkaukset, joilla on vaikutuksia myös asiakkaidemme taloudelliseen liikkumavaraan
- yhteiskuntamme ja kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos epävarmempaan suuntaan – toisaalta länsimaiden yhteistyön tiivistyminen
- Suomen Nato-jäsenyys ja sen tuomat mahdollisuudet
- uudet teknologiat, kuten tekoäly, kvanttilaskenta, satelliitit, 5G.
Suomen taloudella vaisu vuosi
Taloustilanne vaikuttaa Erillisverkkojen toimintaan sekä suoraan että asiakkaiden rahoituksen kautta. Globaalin talouden vaikeat ajat jatkuivat. Euroalue kipuili Venäjän hyökkäyssodan pahentaman inflaation ja korkotason nousun kanssa, jotka ovat kuitenkin jo taittuneet laskuun. Euroopan hidas talouskasvu ei näytä mahdollistavan voimakkaasti positiivisia reaalikorkoja, ja inflaatiopaineiden helpottuminen on kasvattanut pelkoa deflaatiosta. Hintavakauden saavuttamisesta onkin tullut keskuspankkien päätavoite.
Suomessa hintojen ja korkojen nousu vähensi kotitalouksien kulutusta sekä investointeja, minkä vuoksi talouskasvu jäi vuonna 2023 hieman negatiiviseksi. Taantuma koetteli erityisesti asuinrakentamista. Myös teollisuuden tilanne oli heikko, kun täyttyneitä varastoja purettiin. Työllisyysaste notkahti hieman erityisesti rakentamisessa, mutta säilyi kokonaisuutena korkealla tasolla palvelusektorin vahvan työvoimakysynnän seurauksena.
Talous 2024 näyttää julkista sektoria lukuun ottamatta paremmalta
Vuonna 2024 inflaatiopaineiden arvioidaan hellittävän ja kotitalouksien ostovoiman vähitellen kohentuvan, mikä lisää kulutusta ja vauhdittaa talouden kasvuun tai ainakin hidastaa taantumaa. Korkojen nousu on pysähtynyt, ja niiden odotetaan kääntyvän laskuun. Tämä piristää myös investointinäkymiä. Erityisesti energiasiirtymään liittyviä investointisuunnitelmia on vireillä ennätyksellisen paljon, ja työllisyysasteen uskotaan kääntyvän maltilliseen nousuun.
Valtiovarainministeriö ennustaa julkisyhteisöjen alijäämäksi vähintään kolmea prosenttia vuosina 2024–2026, minkä seurauksena valtion velkasuhde jatkaa kasvuaan. Sen pysäyttäminen edellyttää erityisesti valtionhallinnon ja hyvinvointialueiden alijäämien supistamista. Julkisen sektorin kustannusten karsimisen lisäksi jouduttaneen turvautumaan myös tuottojen kestävään kasvattamiseen. Investoinnit tuottavuuskehityksen vauhdittamiseen ovat toivottavasti jatkossakin mahdollisia. Kiristynyt geopoliittinen tilanne on tukenut turvallisuustoimijoiden rahoitusta, mutta uhkana on niukkuuden leviäminen myös tälle sektorille.
Erillisverkkojen näkökulmasta lähivuosien talouskehitys on kaksijakoinen
Lähivuosien talousnäkymiä varjostavat poikkeuksellisen paljon Euroopan turvallisuustilanteeseen vaikuttavat epävarmuustekijät, kuten Venäjän hyökkäyssodan, Lähi-idän konfliktien ja Etelä-Kiinan meren jännitteiden kehittyminen sekä Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Suomessa ja yleisemminkin Euroopassa väestön ikärakenne toimii pitkän aikavälin talouskasvun jarruna ja kuormittaa erityisesti julkisen sektorin toimintaedellytyksiä niin taloudellisten kuin työvoimaresurssien niukkuudella. Suomessa kehitys on jo nyt selvästi nähtävissä tuottavuuskehityksemme laahatessa pahasti useimpia viiteryhmämme maita perässä. Nopeaa muutosajuria kehitykseen on vaikea nähdä, mutta tekoäly ja muut teknologiset innovaatiot tarjoavat siihen mahdollisuuden.
Meidän näkökulmastamme lähivuosien taloudellinen kehitys on kaksijakoinen: Leijonaverkkojen palveluiden kysynnän uskotaan säilyvän lähivuodet vahvoina, ja pääomaintensiivisenä toimintana se vaatii myös liiketoiminnan ulkopuolista rahoitusta. Toisaalta Virve 2 -palvelun käyttöönotto ja siirtymävaihe nykyisestä Virve-palvelusta rasittaa taloutta kahden verkon samanaikaisilla ylläpitokustannuksilla. Valtiovarainministeriön myöntämä ehdollinen monivuotinen käyttöönottotuki loiventaa Virve-kehityksen aiheuttamaa taloudellista kuoppaa ja mahdollistaa osaltaan toiminnan kestävän kehityksen ja jatkuvuuden turvaamisen.
Erillisverkkojen toimintaan vaikuttavia megatrendejä
| Megatrendi | Vaikutus toimintaan |
| Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato | Ilmastomuutoksen torjunnassa keskeistä on vähentää päästöjä ja pyrkiä pois fossiilisista energiamuodoista. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kasvattaa varautumisvaatimuksia, ja lisääntyvät sään ääri-ilmiöt haastavat palveluidemme toimivuutta. Tarvitaan tarkkaa yhteistä tilannekuvaa ja johtamista sekä varavoima- ja henkilöstöjärjestelyjä. Nämä vaikuttavat palveluidemme jatkuvuus- ja varautumissuunnitelmiin 24/7/365. Vaikutuksemme luonnon monimuotoisuuteen ja riippuvuutemme luonnon ekosysteemipalveluista on selvitettävä ja tehtävä ohjelma, jolla torjumme osaltamme luontokatoa ja vähennämme riippuvuuttamme neitseellisistä raaka-aineista. |
| Yhteiskunnallinen epävakaus ja eriarvoistuminen | Erillisverkkojen kriittisen viestinnän ja toiminnan palvelut luovat palveluiden käyttäjäorganisaatioiden kautta turvallisuutta ja vakautta yhteiskuntaan. |
| Digitalisaatio | Viranomaistoiminta on riippuvainen muun muassa luotettavasta datasta, varmennetuista tietojärjestelmistä ja tietoliikenneyhteyksistä. Nämä luovat langattoman tiedonsiirron ja mobiiliviestintäpalveluiden liiketoimintamahdollisuuksia Erillisverkoille. Yhteiset verkko- ja tietotekniset ratkaisut tehostavat Suomen taloutta ja turvallisuutta verrattuna tilanteeseen, jossa turvallisuustoimijat ja -viranomaiset tekisivät omia paikallisia ratkaisujaan. |
| Talouden murros | Korkea inflaatio, korkojen nousu ja siirtymä pahimmillaan stagflaatioon vaikuttavat heikentävästi Erillisverkkojen kannattavuuteen, resurssien saatavuuteen, hintojen ennallaan pysymiseen sekä asiakkaiden ostokykyyn. |
| EU:n ja Pohjoismaiden turvallisuusyhteistyön lisääntyminen ja Naton laajeneminen | Erillisverkoilla on erityistehtävärooli tuottaa yhteiskunnan kriittisen turvallisuusviestinnän palveluita yli valtiorajojen, muun muassa EU:n BroadNet-hanke, Pohjoismaiden rajat ylittävä viranomaisverkkopalvelu sekä Galileo PRS -palvelu. Suomen Nato-jäsenyys tuo lisävaatimuksia Erillisverkkojen toimintoihin sekä palveluihin. |
| Väestön ikääntyminen ja työvoiman riittävyys | Väestön ikääntyminen ja pula ammattitaitoisesta työvoimasta vaikeuttavat henkilöstön palkkaamista. Nämä hidastavat yleistä talouskehitystä ja osaltaan lisäävät kestävyysvajetta, mikä vaikuttaa myös Erillisverkkojen talouteen ja liiketoimintaan. Erillisverkot panostaa työntekijöiden hyvinvointiin ja työpaikan houkuttelevuuteen muun muassa kehittämällä työyhteisön yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta. |
| Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen kasvavat vaatimukset | Erillisverkot on sitoutunut lähenemään hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Pyrimme myös lisäämään asiakkaidemme hiilikädenjälkeä. Kehitämme toimintaamme, jotta palvelumme ovat mitattavasti energiatehokkaita ja häiriöttömiä sekä asiakkaiden korkeat laatuvaatimukset täyttäviä.
Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen suunnitelmallinen, läpinäkyvä toteuttaminen ja integrointi toimintaamme jatkuu. Tunnistamme toiminnassamme yhdenvertaisuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin, hyvän hallintotavan ja vastuullisten hankintakäytäntöjen merkityksen sekä ihmisoikeudet läpi arvoketjun. Torjumme näihin liittyviä väärinkäytöksiä. Valmistaudumme CSRD-direktiivin myötä uudistuvaan vastuullisuusraportointiin. |
Strategiamme tähtää kriittisten ict-palveluiden kehittämiseen ja turvaamiseen
Erillisverkot päivitti strategiansa vuoden 2023 aikana ja julkaisi sen henkilöstölle lokakuussa ja asiakkaille ja sidosryhmille joulukuussa. Strategiaa haluttiin tarkastella syvällisemmin, koska toimintaympäristön muutokset koettiin voimakkaina. Muuttuva turvallisuustilanne, tiukkeneva talouden kehitys ja teknologian kiihtyvä muutostahti olivat keskeisiä taustatekijöitä. Myös Suomen Nato-jäsenyys vaikutti siihen, että yhtiössä haluttiin muutoksia strategiaan.
Yhtiömme visiona on olla vaikuttava ja rohkea yhteiskunnan turvaaja. Erillisverkkojen erityistehtävä kriittisen tietoliikenteen ja ict-palveluiden tuottajana ei muutu uuden strategian myötä. Yhtiö haluaa kuitenkin varmistaa palveluiden iskunkestävyyden sekä tavoittelee entistä vaikuttavampaa roolia valtion ict-toimijana. Erillisverkkojen missio on ”rakennamme Suomesta turvallisemman olemalla asiakkaidemme luottokumppani kaikissa olosuhteissa”.
Tarvitsemme jatkossa asiakaslähtöisempää toimintaa. Tavoittelemme verkkoihimme, konesaleihimme ja palveluillemme lisää käyttäjiä, jotta toimintamme vaikuttavuus ja tehokkuus kasvaa.
Uutta strategiaa työstettiin pitkäjänteisesti niin yhtiön hallituksen kuin johtoryhmänkin kanssa. Myös henkilöstöä ja asiakkaita kuultiin prosessin aikana. Strategiassa on neljä peruspilaria, joiden päälle konkreettiset toimet rakennetaan:
- Vaikuttavia palveluita
- Hyviä tyyppejä
- Rohkeaa johtamista
- Raikasta brändiä
Asiakaslähtöisyys on strategian olennainen lähtökohta kaikissa pilareissa. Varautumisen ja turvallisuuden lisäksi strategiassa nousevat tärkeään rooliin vastuulliset palvelut ja toimintatavat, henkilöstön hyvinvointi sekä erillisverkkolaisen yrityskulttuurin vahvistaminen. Brändi on tuotu ensimmäistä kertaa osaksi strategiaa.
Olemme mukana hankkeissa, joissa kehitetään uusia palveluita turvallisuustoimijoille
Erillisverkot on ollut mukana lukuisissa hankkeissa, joissa voimme edistää yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja kestävää kehitystä. Olemme teettäneet useita opinnäytetöitä sekä osallistuneet väitöskirjatasoiseen yhteistyöhön toimintokriittisen laajakaistaisen viestinnän parissa. Tuotimme eri liiketoiminta-alueiden teknologiatiekartat sekä turvallisuusviranomaisille suunnatun teknologiakatsauksen, jossa kuvataan 5G-teknologian tarjoamia mahdollisuuksia Virve 2 -palvelujen kehittämiseen.
Selvitimme myös matalankiertoradan (LEO) satelliittipalveluiden hyödyntämistä viranomaistoiminnassa. Lisäksi olemme olleet mukana EU:n ja Business Finlandin rahoittamissa hankkeissa. Näiden hankkeiden tavoitteena on tuottaa uusia ratkaisuja ja osaamista sekä kehittää innovaatioita turvallisuustoimijoiden käyttöön. Syyskuussa käynnistyi EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) pysyvästi rahoittaman BroadEU.net preparation -hankkeen toinen vaihe, jossa pilotoidaan kansallisten viranomaisviestintäratkaisujen yhteentoimivuutta.