Huoltovarmuuskeskus joutui myrskyn silmään heti koronakriisin alkumetreillä. Hankintatoimen rivit suoristettiin nopeasti, ja nyt organisaation painopisteinä ovat toimintaympäristön ennakointi, digiturvallisuus ja varastointijärjestelyt. ”Huoltovarmuuden näkökulmasta koronasta otetaan irti kaikki mahdollinen oppi”, HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo.
Tietoverkkojen turvallisuuden varmistaminen ja niiden suojaaminen hyökkäyksiltä asettaa yhä enemmän vaatimuksia sekä valtioille että yrityksille. Kysymys on jatkuvasta kilpajuoksusta. Sitä mukaa kun teknologiayritykset kehittävät uusia tapoja suojata niiden laitteita ja ohjelmistoja, niin yksityiset kuin valtiollisetkin hyökkääjät kehittävät menetelmiä päästä suojausten läpi.
Yhä tehokkaammaksi kehittynyt yhteistyö, tiivis yhteydenpito ja uuden teknologian hyödyntäminen ovat auttaneet Lapin tulvatilanteen hallintaa merkittävästi, arvioi pelastuspäällikkö Harri Paldanius Lapin pelastuslaitokselta.
Korona-aika näkyy kyberhyökkäyksissä, joissa viruspandemian uhkaa käytetään tietoisesti hyväksi. Ajankohtainen ilmiö on myös etätyö, jonka yhtäkkinen laajeneminen on lisännyt tietoturvariskejä. ”Kun tehdään töitä kotona, ohjelmistojen ja osaamisen pitää ehdottomasti olla ajan tasalla”, sanoo Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatikenraali Mikko Heiskanen.
”Poikkeusolot ovat vahvistaneet, että kriittisen viestinnän ja turvallisuuden on oltava Suomen omissa käsissä”, sanovat Erillisverkkojen Timo Lehtimäki, Mika Matturi ja Kari Asiala.
”Varautuminen on päivän sana, ja olemme harjoitelleet ja kehittäneet poikkeusoloihin valmistautumista etukäteen. Viranomaisverkon merkitys on keskeinen myös koronakriisissä”, Taysin erityisvastuualueen Virve-aluepääkäyttäjä Kai Savonniemi sanoo.
