Pakistanista kotoisin oleva Shahzad Butt kiinnostui tietokoneista jo lapsena. Innostus vaihtui harrastuksesta työksi – sen ja rakkauden perässä hän on matkustanut ympäri maailmaa. ”Olen tehnyt it-alan töitä myös Italiassa ja Thaimaassa, mutta varsinainen koodaajan urani alkoi vasta Suomessa. Teknologian kehittämisessä on jotain maagista.”
Säteilyturvakeskus (STUK) on valinnut Erillisverkkojen Krivat-palvelun viranomaisviestinnän ja tilannekuvan jakamisen työkalukseen. Muutos on mullistava: yhteinen verkko mahdollistaa useiden turvallisuuskriittisten toimijoiden ajantasaisen tietojenvaihdon. Kun vastassa on näkymätön vihollinen kuten säteily, turvallisuustoimijoiden yhteistyön on oltava saumatonta.
”Vastaamo-tietomurto on tuonut ennennäkemättömällä tavalla tietoturvaosaajat, yritykset ja viranomaiset yhteen. Tässä yhteistyössä piilee vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia”, valkohattuhakkeri ja tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä kertoo.
Suomen puolustuskykyä tietomurtoja ja kyberhyökkäyksiä vastaan vahvistaa kiinteä yhteistyö yritysten ja viranomaisten kesken. ”Meillä on yritysten ja viranomaisten välillä oikeasti toimiva keskusteluyhteys, ei vain yksisuuntainen viranomaisten regulaatio yrityksiin päin. Tästä kannattaa olla ylpeä. Samanlaista luottamusta ei ole esimerkiksi Ruotsissa teleyritysten ja viranomaisen välillä”, FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo.
Kun koronapandemia pakotti tietotyöläiset siirtymään laajasti etätöihin, tietoturva-aukkoja alkoi paljastua yhä tiuhemmin. Uudet etätyökäytännöt vaativat paitsi teknisiä myös asenteellisia muutoksia. ”Meidän pitäisi osata ja uskaltaa kertoa, jos jokin epäilyttää, ja myös tulla kuulluiksi organisaatioissa. Muuten riskialttiita aukkoja ei löydetä ajoissa”, sanoo F-Securen tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala.
Koronavuosi 2020 on kasvattanut merkittävästi erilaisia kyberuhkia, sanoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari. ”Uhat ovat nykyään myös monimutkaisia ja globaaleja ja niitä pitää torjua jo ennalta. Kuluva vuosi onkin osoittanut, kuinka tärkeää on jatkuvasti pitää huolta turvallisuudesta ja tietoturvasta.”
Tietoverkkojen turvallisuuden varmistaminen ja niiden suojaaminen hyökkäyksiltä asettaa yhä enemmän vaatimuksia sekä valtioille että yrityksille. Kysymys on jatkuvasta kilpajuoksusta. Sitä mukaa kun teknologiayritykset kehittävät uusia tapoja suojata niiden laitteita ja ohjelmistoja, niin yksityiset kuin valtiollisetkin hyökkääjät kehittävät menetelmiä päästä suojausten läpi.
”Digitaalisuus ja kyberturvallisuus ovat osa meidän jokaisen arkea. Me kaikki voimme tehdä osamme yhteisen turvallisuuden eteen, mutta valtion pitää vastata kokonaisnäkemyksestä”, sanoo kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta.
Suomen Erillisverkot järjesti tänään Porin SuomiAreenalla Maailman paras turvallisuus! -keskustelutilaisuuden, jonka aiheena oli Suomen turvallisuus sekä teknologian rooli kansalaisten turvallisuuden varmistamisessa. Keskustelemassa Erillisverkkojen edustajien kanssa oli eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Anders Adlercreutz, keskeisiä turvallisuustoimijoita ja viranomaisia sisäministeriöstä, puolustusministeriöstä, Suojelupoliisista ja Poliisiammattikorkeakoulusta sekä alaan perehtyneitä tutkijoita.
Turvallisuusalan asiantuntijoilla ja kansalaisilla on eri käsitys Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhista, kertovat Suomen Erillisverkkojen teettämät tutkimukset.
Turvallisuusalan asiantuntijoilla ja kansalaisilla on eri käsitys Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhista, kertovat Suomen Erillisverkkojen teettämät tutkimukset. Turvallisuusasioita työssään käsittelevien mielestä suurimmat uhat nousevat kyberturvallisuudesta, kansalaisia taas huolettavat eniten ulkoiset uhkakuvat, kuten maahanmuutto ja Venäjä. Näistä asioista keskustelemme myös Porin SuomiAreenassa 15.7.
