”Yhteiskuntamme turvallisuustoimijat tarvitsevat työtään varten luotettavat ja varmat aika- ja paikannustiedot. Yhteiseurooppalainen Galileo PRS -palvelu tarjoaa hyvän suojan häirintää vastaan”, kertovat Traficomin Matti Kesäläinen ja Erillisverkkojen Antti Kauppinen.
Mitä koronan uusi aalto, kiihtyvä digitalisaatio ja datan hyödyntäminen tarkoittavat johtamisen, teknologian ja turvallisuuden kannalta? Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki listaa näkökulmat, joita ei voi ohittaa tulevina kuukausina, kun kohtaamme jälleen uuden virusvariantin.
Säteilyturvakeskus (STUK) on valinnut Erillisverkkojen Krivat-palvelun viranomaisviestinnän ja tilannekuvan jakamisen työkalukseen. Muutos on mullistava: yhteinen verkko mahdollistaa useiden turvallisuuskriittisten toimijoiden ajantasaisen tietojenvaihdon. Kun vastassa on näkymätön vihollinen kuten säteily, turvallisuustoimijoiden yhteistyön on oltava saumatonta.
Digitaalisen itsenäisyyden turvaaminen on osa modernia maanpuolustusta. Kyberpuolustus ja kyberhyökkäysten torjuminen kuuluu olennaisesti siihen, linjasi puolustusministeri Antti Kaikkonen Erve Foorumi 2021 -tervehdyksessään.
Erikoisen vuoden 2020 jälkeen kaikki odottavat, että näkymät selkenevät ja maailma palautuu edes jossain määrin ennalleen. Emme kuitenkaan tiedä, milloin se tapahtuu. Siksi koronavaiheessakin on mentävä vauhdilla eteenpäin. Virve 2.0 -hankkeessa aloitamme tänä vuonna dataliittymien pilotoinnin ja tuotantomallin rakentamisen, kirjoittaa toimitusjohtaja Timo Lehtimäki.
Suomen puolustuskykyä tietomurtoja ja kyberhyökkäyksiä vastaan vahvistaa kiinteä yhteistyö yritysten ja viranomaisten kesken. ”Meillä on yritysten ja viranomaisten välillä oikeasti toimiva keskusteluyhteys, ei vain yksisuuntainen viranomaisten regulaatio yrityksiin päin. Tästä kannattaa olla ylpeä. Samanlaista luottamusta ei ole esimerkiksi Ruotsissa teleyritysten ja viranomaisen välillä”, FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo.
Kyberhyökkäysten torjuminen on tärkeä osa digitaalista itsenäisyyttämme. Kukaan ei selviä tästä taistelusta yksin, vaan meidän tulee yhdistää resurssimme verkostomaiseen, hyvin organisoituun yhteistyöhön. Sitä johtamaan on perustettava keskeisistä viranomaisista koostuva kybernyrkki, kirjoittaa Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki.
Koronavuosi 2020 on kasvattanut merkittävästi erilaisia kyberuhkia, sanoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari. ”Uhat ovat nykyään myös monimutkaisia ja globaaleja ja niitä pitää torjua jo ennalta. Kuluva vuosi onkin osoittanut, kuinka tärkeää on jatkuvasti pitää huolta turvallisuudesta ja tietoturvasta.”
Tietoverkkojen turvallisuuden varmistaminen ja niiden suojaaminen hyökkäyksiltä asettaa yhä enemmän vaatimuksia sekä valtioille että yrityksille. Kysymys on jatkuvasta kilpajuoksusta. Sitä mukaa kun teknologiayritykset kehittävät uusia tapoja suojata niiden laitteita ja ohjelmistoja, niin yksityiset kuin valtiollisetkin hyökkääjät kehittävät menetelmiä päästä suojausten läpi.
Korona-aika näkyy kyberhyökkäyksissä, joissa viruspandemian uhkaa käytetään tietoisesti hyväksi. Ajankohtainen ilmiö on myös etätyö, jonka yhtäkkinen laajeneminen on lisännyt tietoturvariskejä. ”Kun tehdään töitä kotona, ohjelmistojen ja osaamisen pitää ehdottomasti olla ajan tasalla”, sanoo Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatikenraali Mikko Heiskanen.
Tiedon oikeellisuuden ja riittävän tietoturvan varmistaminen ovat elintärkeitä asioita globaalissa ja verkottuneessa maailmassa. Digitaalista itsenäisyyttä ei turvata sulkemalla rajoja.
Turvalliset ja toimivat yhteydet viranomaisten kesken lisäävät turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Tätä mieltä ovat Suomen Erillisverkkojen tutkimukseen vastanneet viranomaiset ja huoltovarmuuskriittisten yhtiöiden edustajat. Heistä 91 prosenttia sanoo, että kansallisen turvallisuuden on oltava seuraavan hallitusohjelman ytimessä.