Kallioluolasta turvalliseksi konesaliksi
Tuotantopäällikkö Petri Isopahkala Erillisverkoilta kertoo, että suojatilarakentaminen lähtee aina asiakkaiden tarpeista.
”Heitä varten me näitä tiloja teemme. Lähes kaikki konesalimme rakennetaan maanalaisiin luoliin, mitä myös asiakkaamme arvostavat. Tilan pitää olla turvallinen ja kuiva, ja sen rakenteiden ja tekniikan on oltava hyvässä kunnossa. Samat säännöt pätevät toki myös maanpäällisiin laitetiloihin. Niitäkin käytetään, ellei tilalta edellytetä täyttä pomminkestävyyttä.”
Konesaleiksi muunnettavat luolatilat ovat yleensä vapautuneet jostakin muusta käytöstä.
”Keskeinen syy tilojen vapautumiseen on se, että uusimman sukupolven teknologia vie edellisiä sukupolvia vähemmän laitetilaa. Perinteisen teknologian elinkaari on kuitenkin pitkä, ja tiloja vapautuu uusiokäyttöön sen vuoksi vain hiljalleen”, Isopahkala muistuttaa
”Käytännössä konesalit joudutaan rakentamaan lähes alusta alkaen uudestaan. Sitä edellyttävät tiukentuneet vaatimukset turvallisuudelle ja energiatehokkuudelle.”
Lisää kapasiteettia maan alle
Palvelinlaitteiden suorituskyky on jatkanut jyrkkää nousuaan viimeisten vuosien aikana, ja palvelimien tarvitsema räkkitila on puolittunut tai pudonnut jopa kolmannekseen.
”Vaikka samaan tilaan mahtuu nyt huomattavasti enemmän palvelimia, konesalien tehon- ja jäähdytyksentarve ei ole kuitenkaan pienentynyt aivan samassa suhteessa. Myös tallennusjärjestelmien määrä on kasvanut voimakkaasti”, Isopahkala sanoo.
”Meillä on ollut se olettamus, että tilantarve vähentyisi laitteiden tehojen kasvaessa, mutta niin ei ole käynyt, koska käsiteltävien datamäärien kasvu on täyttänyt ja täyttää vapautuvat räkkipaikat.”
Tyypillinen konesalihanke kestää noin vuoden, kun suunnitellaan, puretaan vanhaa ja rakennetaan tilalle uutta.
Suojatilojen korkean käyttöasteen takia asiakkaiden uudelle kapasiteetille joudutaan joskus etsimällä etsimään tiloja, vaikka käytettävissä on jonkin verran reservitiloja. Yli 5–6 räkin palvelinmäärän sijoittaminen edellyttää yleensä jo tarkkaa suunnittelua ja tilojen rakentamista.
Tyypillinen konesalihanke kestää noin vuoden, kun suunnitellaan, puretaan vanhaa ja rakennetaan tilalle uutta.
”Ensin arvioidaan tarvittavien it-laitteiden ja räkkien määrä, jolla on suora vaikutus tilan sähkö- ja viilennystehon tarpeeseen. Tila voi olla joko asiakkaalle dedikoitu tai yhteiskäytössä, jolloin samassa huoneessa – muttei koskaan samassa räkissä – voi olla useampia asiakkaita.”
Hyvän kunnon ja aukottoman turvallisuuden ohella laitetilalta edellytetään kahdennetuilla varavoimakoneilla ja akkuvarmennetuilla UPS-järjestelmillä taattua katkeamatonta sähkönsyöttöä. Myös jäähdytyksessä edellytetään varmistavien varajärjestelmien rakentamista.
”Useimmissa luolatiloissamme nämä perustavanlaatuiset tukijärjestelmät ovat jo valmiina, ja niitä on vuosien mittaan uudistettu ja päivitetty ajanmukaisiksi. Palvelinkapasiteetin lisäys saattaa kuitenkin edellyttää myös sähkö- ja jäähdytyskapasiteetin lisäämistä laitteistoja uusimalla.”
Infrastruktuuri nielee konesalien tilaa
Kun konesaleja rakennetaan luolatiloihin, suurin haaste on tilankäyttö. Kerran jo louhittuun luolaan pitää ahtaa kaikki se tekniikka, jonka turvallinen konesali vaatii. Ja samalla saliin pitäisi saada mahtumaan niin paljon asiakkaiden palvelimia, että toiminta olisi taloudellisesti järkevää.
”Infrastruktuuria tarvitaan valtavasti: jäähdytyksen ja sen jakelun laitteet, sähkökeskukset, UPS-laitteet ja palotorjunnan laitteet, kuten kaasusammutusjärjestelmät. Osa asiakkaistamme tarvitsee elektroniselta sodankäynniltä suojattuja, joihin on rakennettava vielä omat järjestelmänsä”, Isopahkala listaa.
Petri Isopahkala: Palvelimia tukevalle tekniikalle pitää varata lähes saman verran tilaa kuin mitä varsinainen konesali vaatii.
”Palvelimia tukevalle tekniikalle pitää varata lähes saman verran tilaa kuin mitä varsinainen konesali vaatii – ja huomattavasti enemmänkin, jos tiloihin joudutaan asentamaan varavoimakoneita ja muita perusinfran laitteistoja. Lisäksi on varattava oheistiloja asiakkaiden tietoliikennelaitteille ja varastotilaa asiakkaiden ja huoltohenkilökunnan tarpeisiin.”
Palvelutasoa nostamassa
Tällä hetkellä Erillisverkot vastaa konesalitiloissaan palvelinräkeistä ja niille tulevan sähkön syötöstä, jäähdytyksestä ja pääsynhallinnasta räkkien luo. Tyypillisesti asiakas tuo räkkiin oman palvelinlaitteensa ja vastaa siinä pyörivästä ohjelmistosta ja tietoliikenteestä.
Tarvittaessa Erillisverkot pystyy toimittamaan myös erilaisia tietoliikenneratkaisuja.
Jatkossa asiakkaille tarjotaan myös aikaisempaa pitemmälle menevää palvelua, jossa Erillisverkot huolehtii myös palvelimista ja niihin liittyvistä päivittäisistä rutiineista.
”Tällöin asiakkaiden ei tarvitsisi sitoa omia henkilöresurssejaan palvelinten ylläpitoon, vaan he voisivat keskittyä ainoastaan ohjelmistoihinsa ja niiden edellyttämään osaamiseen. Tähän on asiakkaiden joukossa selvä tarve, ja tätä on kysytty meiltä jatkuvasti”, Isopahkala kertoo.
Erillisverkot laajentaa palveluaan myös alueellisesti.
”Tarkoituksena on rakentaa uuden konesaliarkkitehtuurin mukaisia saleja eri puolille Suomea. Tavoitteena on saada asiakkaiden käyttöön entistä monistettavampi ja turvallisempi tietojenkäsittely-ympäristö, joka on myös alueellisesti aikaisempaa hajautetumpi.”
