Turvallisuutta huvin vuoksi
21.06.2011, 14:18
Suurten yleisötapahtumien turvallisuussuunnittelu käynnistyy jopa puoli vuotta ennen H-hetkeä – kesäfestareiden ja stadionkonserttien osalta siis jo sydäntalvella. − Käymme läpi kaikki tapahtumaan liittyvät yksityiskohdat ja laitamme perään sanan "turvallisuus" kysymysmerkillä varustettuna, kertoo Local Crew Oy:n toimitusjohtaja Ville Ketonen.
Pari järjestyksenvalvojaa portilla ja muutama lavan reunalla. Kun tapahtuman turvajärjestelyt on hyvin suunniteltu ja toteutettu,ne eivät juuri hypi suuren yleisön silmille. Todellisuudessa valmistelut on aloitettu tapahtuman koosta riippuen jopa yli puoli vuotta aiemmin.
Prosessi lähtee tietysti liikkeelle päätöksestä järjestää tapahtuma.
− Ja mikäli kaikki menee hyvässä järjestyksessä,seuraavia puheluita järjestäjä ottaakin sitten jo turvallisuuspalveluiden hankkimiseksi, kertoo turvallisuuspalveluja toimittavan Local Crew Oy:n toimitusjohtaja ja turvallisuuspäällikkö Ville Ketonen. − Tällöin pystymme liittämään oman näkökulmamme alusta asti kaikkeen suunnitteluun.
Työvaiheita on lukuisia: Huomioon tulee ottaa pelastuslaki, kuluttajaturvallisuuslaki, kokoontumislaki ja monet muut lait, aluesuunnittelussa mietitään sisäänkäyntien, lavan, myyntikojujen ja vessojen sijainnit ja eliminoidaan kulkuväylien mahdollisista pullonkaulat... Joissain tapauksissa turvallisuusyritys osallistuu jopa keskusteluun esiintyjien esitysjärjestyksestä ja aikataulutuksesta.
− Riskit vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä ristiäiset, koiranäyttely, Madonnan konsertti, jääkiekko-ottelu vai autourheilu. Periaatteessa käymme läpi kaikki tapahtumaan liittyvät yksityiskohdat ja laitamme perään kysymysmerkillä varustetun sanan "turvallisuus".
Jokaisella järkkärillä on oma tehtävänsä
Alalla vallitseva nyrkkisääntö on, että sataa ihmistä kohden tulee olla yksi järjestyksenvalvoja.Ketosen mukaan kaava on varsin toimiva 20 000 hujakoille saakka.
− Kenties kuitenkin 80 000 ihmisen tapahtumissa voi sitten jo miettiä, siirtyykö turvallisuusjohtamisen fokus yleisön kaitsemisesta 800 järjestyksenvalvojien kaitsemiseen.”
Järjestyksenvalvojien riittävä nuppiluku on kuitenkin vasta lähtökohta onnistuneisiin turvajärjestelyihin.
− Vaikka suurella osalla turvaorganisaatiosta on samat tunnukset päällä, kullekin on mietitty suunnittelu- ja koulutusvaiheessa omat roolinsa. Yhdelle luontevia ovat kulunvalvonnalliset tehtävät, toiselle ennemmin turvatarkistus tai liikenteenohjaus. Jollain on puolestaan paremmat edellytykset puuttua mahdollisiin väkivaltatilanteisiin, Ketonen kertoo.
Tehtävät on jaoteltava kunkin työntekijän ominaisuuksien mukaan myös siitä syystä, että Suomen kokoinen maa ei pysty elättämään juuri yhtäkään päätoimista festivaalijärjestysmiestä. Jotkut tekevät järjestysmiehen töitä opintojen ohessa tai sivutyönään, toiset satunnaisemmin.Ville Ketosen mukaan yleisötapahtumien riskit
vaihtelevat tilaisuuden luonteen ja paikan mukaan.
− Usein kunkin pisteen avainhenkilöt ja johto tulevat meiltä mutta heidän rinnalleen järjestäjä saattaa kustannussyistä hankkia lisävahvistukseksi esimerkiksi urheiluseuran tai jonkin muun talkooporukan. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Vaikka mahdolliset väkivaltatapaukset nousevat herkästi otsikoihin ja saattavat varjostaa tapahtuman mainetta pitkääkin, 20 vuoden kokemuksella Ketonen tietää, että todennäköisimmät vaaranpaikat löytyvät muualta: liikenne ja suurten ihmismassojen saapuminen ja poistuminen sekä päihtyneiden ihmisten hallinta.
− Tietysti väkivallan uhkakaan ei ole olematon, mutta kyllä se tulee vasta monen muun tekijän jälkeen. Ketosen mukaan turvallisuuden ylläpidossa tärkeintä on ongelmien ennaltaehkäisy. Milloin se ei onnistu, uhat tulee havaita ja tilanne normalisoida mahdollisimman nopeasti.
− Vakavankin onnettomuuden jälkeen on pääsääntöisesti parempi jatkaa tilaisuus loppuun kuin puhaltaa koko peli poikki, sillä se yleensä moninkertaistaa riskit, Ketonen tietää mutta korostaa, että lopullinen päätös tehdään aina tilannekohtaisesti.
VIRVE sai tulikasteensa Porissa
Mitä suuremmasta tapahtumasta ja turvallisuusorganisaatiosta on kyse, sitä tärkeämpää on, että sekä turvallisuuspalvelun sisäinen tiedonkulku että viranomaisyhteydet toimivat.
Local Crew'n viestinnän perustan muodostavat noin 200 vhf-radiopuhelinta.Niiden rinnalle yritys sai viime vuonna käyttöoikeuden viranomaisviestintään tarkoitettuun VIRVE-verkkoon. Lupa on pysyvä ja se on tarkoitettu yleisötapahtumien järjestyksenpitoon. Tulikasteensa uudenkarheat virve-kapulat saivat viime kesän Porin Sonispheressä, jonka luonnonvoimat päättivät kaaokseen.
− Siellä kaatui lavaa myöten kaikki, myös matkapuhelinverkko. Ja vaikka myrsky pisti pimeäksi osan virve-kapuloistakin,meillä säilyi edelleen toimiva vaikkakin vähän loukkaantunut viestiverkko poliisiin ja ambulanssiin, Ketonen kertaa viime kesän tapahtumia.
Ketosen mukaan päätös virve-luvan hakemisesta lähti liikkeelle nimenomaan siitä tosiasiasta, että suurissa yleisötapahtumissa matkapuhelinverkoilla on taipumus takkuilla ja tukkiutua.
− Koimme, että toimintaympäristömme on niin poikkeuksellinen, että meillä tulee olla olemassa jonkinlainen back-up tällaisten tilanteiden varalle.Virve-laitteet ovat Local Crew:lle vielä sen verran uusi asia, että kaikkia niiden suomia käyttömahdollisuuksia vasta kartoitetaan.Yksi hyöty Ketosen mukaan on se, että virven avulla turvallisuuspalvelu voi luoda tarvittaessa yhteisiä puheryhmiä viranomaisten kanssa. Toistaiseksi yhteistyöstä
on sovittu tapahtuma kerrallaan, sillä mitään yleistä ohjeistusta viranomaisten ja yksityisen turvallisuusalan uuteen yhteiseen toimintaympäristöön ei vielä ole.
− Pelkästään hätätilanteiden backupiksi virve tuntuu kalliilta, minkä vuoksi pyrimme ottamaan laitteita jatkossa yhä monipuolisemmin käyttöön tapahtumien turvallisuuden luomisessa.
Hyvällä fiiliksellä tapahtumiin
Turvajärjestelyiltään onnistunut yleisötapahtuma on monen tekijän summa: sen lisäksi että tapahtuma on huolella suunniteltu, paikalla olevan turvallisuushenkilökunnan tulee osata tehtävänsä ja tietää paikkansa.
Ja on vielä kolmaskin keskeinen turvallisuustekijä – yleisö itse.
− Maalaisjärjen käyttöä minä tietysti suosittelen, Ketonen aloittaa mutta jatkaa − Valitettavasti päivä päivältä se näyttää muuttuvan sellaiseksi, ettei siihen ehkä kannattaisi enää luottaa, vaan ottaa vähän selville etukäteen, mikä on sallittua ja mikä ei.
Internet tarjoaa tehokkaan kanavan viestiä yleisölle. Ketonen toivookin, että tapahtumajärjestäjät panostaisivat verkkosivujensa kattavuuteen ja informatiivisuuteen saapumisohjeiden, kiellettyjen aineiden ja esineiden sekä esimerkiksi kuulosuojainten tarpeen osalta.
Lopuksi Ketonen toivoo yleisöltä ymmärrystä, vaikka turvatarkistusjonossa joutuisi hetken odottamaan tai festarisää jättäisi toivomisen varaa. − Joidenkin ihmisten kohdalla sitä miettii, että ovatko he lähtökohtaisestikaan tulleet pitämään hauskaa vai mistä on kyse... Joten niin kornilta kuin tämä kuulostaakin, niin aina sitä toivoisi, että ihmiset lähtisivät kivoihin tilaisuuksiin juhlamielellä ja hyvillä fiiliksillä, Ketonen sanoo.
LÄHDE: VIRVE-uutiset 2/11
teksti: Lauri Haapanen