Hätäkeskukset monipuolisia viestikeskuksia
26.05.2009, 12:32
Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Martti Kunnasvuori aloitti Hätäkeskuslaitoksen uutena johtajana elokuussa 2007. Hätäkeskukset ottavat vastaan hätäilmoituksia ja neuvovat hätätilanteissa palvellen väestöä ja viranomaisia. Hätäkeskukset toimivat viranomaisten viestikeskuksena muita tukien.
Hätäkeskukset monipuolisia viestikeskuksia
Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Martti Kunnasvuori aloitti Hätäkeskuslaitoksen uutena johtajana elokuussa 2007. Hätäkeskukset ottavat vastaan hätäilmoituksia ja neuvovat hätätilanteissa palvellen väestöä ja viranomaisia. Hätäkeskukset toimivat viranomaisten viestikeskuksena muita tukien.
- Eniten palveluitamme käyttää poliisitoimi, sitten sairaankuljetus, pelastustoimi ja sosiaalipäivystys. Sosiaalipäivystyksen hätäpuheluiden määrä tulee lisääntymään, ennakoi Kunnasvuori.
Joka neljäs hätäpuhelu on "turha"
Hätänumeroon soitetuista hätäpuheluista joka neljäs eli noin 800 000 puhelua on hätäkeskukseen kuulumattomia. Toisaalta Kunnasvuori laskee, että hälytyskeskuksen henkilöstön tekemästä työstä yli puolet on muuta kuin hätäilmoitusten hoitamista. Esim. hälytyskeskusten tuottamien tukipalveluiden määrä on kasvanut noin 2,5 prosenttia vuodessa.
- Tämä on hämmästyttänyt suuresti. Voisi ajatella, että hätäkeskukset joutuvat tai saavat keskittyä paljon muuhunkin, mitä laki edellyttää, jatkaa Kunnasvuori.
- Hätäkeskus on operatiivinen toimija, joka auttaa muita viranomaisia. Ehkä juuri sen takia, olemme saaneet sellaisiakin tehtäviä, jotka eivät meille lain mukaan kuulu, pohtii Kunnasvuori.
Kunnasvuoren mielestä laissa tulisi mainita erikseen, mitkä palvelut Hätäkeskuslaitos tuottaa muille ilman kustannuskorvausta. Suomessa ollaan uusimassa ja tarkentamassa lakia hätäkeskusten toiminnasta.
Kunnasvuoren mukaan nyt on vain aika yhtenäistää hätäkeskusten toimintamalleja, uusia tietojärjestelmiä ja miettiä tarkkaan, mitkä tehtävät hätäkeskuksille oikeasti kuuluvat.
Päivystäjän työ vaativaa
Päivystäjän työ hätäkeskuksissa on vaativaa. Päivystäjät käsittelevät hätäpuheluita, kuuntelevat noin 20:tä viranomaisten puheryhmää ja antavat viranomaisille taustatukea hälytyksen aikana. Nopean tilannearvioinnin lisäksi pitää hallita hyvin viestitekniikka.
Pohjois-Savon hätäkeskuksen vuoromestari Jarmo Salonen sanoo, että yhteistyö viranomaisten kanssa on hyvää. Hän on kuitenkin huomannut, ettei heidän toimintatapaansa tunneta riittävän hyvin.
- Useat tehtävät ovat moniviranomaistehtäviä, jolloin päivystäjä hyödyntää useita eri ohjeita. Hätäkeskuspäivystäjän on päätettävä nopeasti, käytetäänkö ensin ensihoidon, pelastuksen vai poliisin antamia tehtävänkäsittelyohjeita, kuvaa Salonen.
Kun hätäpuhelu on käsittely ja tilannearvio tehty, päivystäjä hälyttää tarvittavat resurssit tietojärjestelmän kautta ja antaa tehtävän alkutiedot puheella VIRVE-verkossa DWS-käyttöpaikan kautta.
Pääkäyttö Erillisverkoille
Hätäkeskuslaitos ulkoisti VIRVEn teknisen pääkäytön Erillisverkoille tammikuussa 2008.
- Kun pääkäyttö on nyt Erillisverkoilla, voimme keskittyä ydintoimintaamme - olemaan hätäviranomainen ja samalla turvallisuusviranomaisten viestikeskus. Riskit pienenevät, kun pääkäyttö ei ole enää yhden henkilön varassa. On tärkeää, että Erillisverkoilla toimii perustuki ympärivuorokautisesti joka päivä, perustelee Hätäkeskuslaitoksen hallinnollinen pääkäyttäjä Jyrki Ojala.
VIRVE on hätäkeskustoiminnan keskeinen osa, sillä hätäkeskukset toimivat viranomaisten kanssa lähes pelkästään VIRVEn kautta.
Tiina Jäppinen, Mediakonttori