Langattomalle datasiirrolle suuri tarve
03.05.2011, 13:12
Viranomaiset voisivat langattoman datasiirron avulla tehostaa toimintaansa ja turvata nykyistä paremmin ihmishenkiä. Tiedonsiirron toteutukseen on useita vaihtoehtoja.
- Päättäjät eivät ilmeisesti tiedä, miten suuri tarve pelastusviranomaisilla ja poliisilla on luotettavalle koko maan kattavalle puheen ja datan siirrolle. Ehkä se on syy, miksi päätöksiä ei saada aikaiseksi, sanoo ylikomisario Antti Jeronen Poliisihallituksesta.
Datasiirtoyhteydet sekä niiden saatavuus ovat eri tasoisia eri puolilla maata, minkä seurauksena kansalaiset ovat varsin eriarvoisessa asemassa. Koska kunnat päättävät osaltaan investoinneista dataliikenteeseen, voi pelastus-, poliisi ja muiden viranomaisten palvelujen taso vaihdella huomattavasti jopa naapurikuntien välillä.
- Onneksi liikenneministerikin on kiinnittänyt asiaan huomiota ainakin kansalaisten yhdenvertaisuuden osalta laajakaistapalvelujen saatavuudessa. Vielä tarvitaan kuitenkin paljon konkreettisia toimia viranomaistoiminnan turvaamiseksi, ja valitettavasti myös valtion panostusta,koska on ymmärrettävää, etteivät kaupalliset operaattorit kovin mielellään rakenna ”liiketaloudellisesti kannattamattomia verkkoja”. Viranomaisetkaan eivät taas voi selvitä kalliista verkon ylläpidosta tai käyttömaksuista. VIRVE-verkon kaltaiset keskitetyt ja yhteiset verkkoratkaisut olisivat siksi järkevintä ja tasapuolisinta toimintaa.
Jerosen mukaan päättäjien pitäisi ensin tehdä selväksi,haluavatko he oikeasti turvata viranomaisten toiminnan. Jos vastaus on myönteinen, pitäisi sitä seurata päätös panostuksista. Tarvittavat investoinnit olisivat muutamista miljoonista kymmeniin miljooniin euroihin riippuen siitä, minkälainen tiedonsiirto turvataan. Sen päälle on vielä tuettava käyttöä.
- Tarvittavat rahamäärät ovat pieniä verrattuina saavutettaviin hyötyihin. Tehokkaamman toiminnan ansiosta voitaisiin parhaimmillaan pelastaa ihmishenkiä tai lyhentää pelastettavien henkilöiden toipumisaikaa. Sen lisäksi tulee paljon muita hyötyjä.
Pula taajuuksista
Puhetta pitää pystyä aina välittämään varmasti ja kaikissa tilanteissa. Viranomaiset käyttävät puheviestien välittämiseen pääasiassa VIRVE-verkkoa.
- Lisäksi tiedonsiirtoon on käytetty erilaisia kenttäjärjestelmiä eri verkoissa aina 2G:stä lähtien. Pahinta on, että näillä kenttäjärjestelmillä tukitaan nykyisin VIRVEn melko pientä kaistaa.Keskeisenä ongelmana on taajuusalueiden riittämättömyys koko EU:n alueella. Tarpeellisten kaistojen vapautuminen voi venyä jopa parinkymmenen vuoden päähän.
– Suomen ja Venäjän rajalla on saatu eräitä taajuuksia vapautumaan, mikä auttaa ainakin kaupallisia operaattoreita luomaan parempia palveluja rajaseuduille, Jeronen toteaa.
Ongelmana ovat myös kuuluvuusalueet, jotka eivät kata tasaisesti koko maata.
- Käytössä pitää olla vähintään kahden operaattorin palvelut, mikäli ne hankitaan kaupallisilta palveluntarjoajilta.Tämä on havaittu poliisin testeissä selkeästi.
Jerosen mukaan kaupalliset verkot tukkeutuvat valitettavan helposti, kun ihmiset lähettävät kuvaa onnettomuuksista tai poliisioperaatioista. Tilanne on täysin kestämätön silloin, kun onnettomuus tapahtuu jonkin suuren yleisötapahtuman yhteydessä.
- Ihmishenkien pelastaminen on niin tärkeää, että viestiyhteydet pitäisi pystyä turvaamaan aina. Siksi kaupallisten verkkojen käyttöä pitäisi priorisoida siten,että erikoistilanteissa viranomaiset saisivat datansiirrolleen etusijan.
Lupaukset suurista tiedonsiirtonopeuksista eivät Jerosen mielestä ole riittävä peruste olla priorisoimatta dataliikennettä, koska laajakin kaista ruuhkautuu nopeasti,jos dataa lähettää samaan aikaan suuri joukko ihmisiä. Jerosen mukaan myös VIRVE on suurten operaatioiden aikana kapasiteettinsa äärirajoilla.
Laaja- tai leveäkaista
Yhtenä vaihtoehtona on lisätä VIRVE-verkkoon datasiirto-ominaisuuksia. Tämä leveäkaistainen, niin kutsuttu TEDS-verkko rakentuisi samojen tukiasemien varaan kuin VIRVE.
Jerosen mukaan TEDSin avulla pystyttäisiin turvaamaan harvaan asuttujen alueiden tiedonsiirto. Suurissa taajamissa TEDSiä voitaisiin käyttää lähinnä perustiedon välittämiseen. Näitä perustietoja ovat hätäkeskusten välittämät tiedot tehtävistä sekä tietyissä tilanteissa yksiköiden paikkatiedot. Viranomaiset voisivat välittää väylän kautta toisilleen muun muassa rakennusten pohjapiirroksia.
– TEDS on leveäkaista, joka voidaan saada käyttöön ehkä parin vuoden kuluttua. Se ei kuitenkaan riitä suurten tietovirtojen väyläksi.
Jerosen listalla vaihtoehtoina ovat siis oma laajakaista tai vähintään VIRVEn päälle rakennettu TEDS-leveäkaista.
- Laajakaista ja TEDS eivät tietenkään sulje pois toisiaan. Kumpaakin pitää kehittää, Jeronen sanoo.
VIRVE-uutiset 1/11
teksti: Timo Hämäläinen